Vapaa-aika on työnteon, koulun ja opiskelun jälkeen jäljelle jäävää aikaa. Monille vapaa-aika tarkoittaa rentoutumista, harrastuksiin keskittymistä ja ystävien tapaamista, ja siten siihen liitetään monia positiivisia ajatuksia. Kuitenkin joutohetkiin sisältyy myös velvollisuuksia: täytyy käydä kaupassa ja hoitaa kotitöitä. Mihin perheet todella käyttävät vapaat hetkensä nykyään ja mikä siinä on muuttunut viimeisen 10 vuoden aikana?

Kymmenen vuotta sitten moni asia oli aivan samalla tolalla kuin tänä päivänä – jatkuvasti täyttyvä työsähköposti, kasaantuva tiskivuori ja vino pino laskuja. Vielä pitäisi jaksaa käydä kaupassa, jotta jääkaapissa olisi taas edes pariksi päiväksi maitoa, jogurttia, juustoa ja jauhelihaa. Missä on kauan kaivattu lepotauko? Tätä mietimme myös 10 vuotta sitten. 

Se mitä emme miettineet vuonna 2010 yhtä paljoa kuin nykyään, oli Instagramissa saamiemme tykkäysten määrä, Netflixin jatkotilauksen tekeminen ja Snapchatin Bitmoji-hahmon asu. Monet sosiaalisen median palvelut, kuten mainitut Instagram ja Snapchat, julkaistiin vasta 2010-luvun alussa. Nykyisin monet erilaisen somepalvelut ovat osa jokapäiväistä arkea, mikä tarkoittaa sitä, että niiden parissa vietetään myös yhä enemmän vapaa-aikaa.

Toinen asia, joka on muuttunut viimeisten 10 vuoden aikana, on monien työssäkäyvien työajat. Väestöliiton perhebarometrin (2011) mukaan esimerkiksi kauppojen aukioloaikojen piteneminen iltaan on muuttanut perheiden arki-iltoja: koulujen sekä päiväkotien aikataulut ovat haastavia sovittaa yhteen pitkien työvuorojen kanssa. Lisäksi vuonna 2016 kauppojen aukioloajat vapautettiin, minkä johdosta nykyään on ympäri vuorokaudenkin auki olevia kauppoja. Perheelliset työssäkäyvät saattavat siis joutua pohtimaan uudelleen perhearjen palapelin kokoamista, jotta löytyy aikaa toisaalta kotitöiden tekemiseen, toisaalta rentoutumiseen.

Väestöliiton perhebarometrin (2011) mukaan eniten työssäkäyvien vanhempien ajasta menee kotitöiden tekemiseen, television katseluun sekä lastenhoitoon. Tänä päivänä television katselu on hieman laantunut, kun mobiililaiteet ovat kasvattaneet suosiotaan monissa ikäryhmissä. Monipuolisissa älypuhelimissa on hyvät kameraominaisuudet ja enemmän tilaa mobiilipeleille. Myös sosiaalisen median mukaansatempaavuus, aktiivinen päivittyvyys sekä kattava tarjonta houkuttelevat yhä pidempään selaamaan puhelinta vapaa-aikana.

Kymmenisen vuotta sitten vapaa-ajan sosiaaliset vuorovaikutustilanteet tapahtuivat useammin kasvotusten tai puhelimessa. Yhä enemmän ihmiset ovat kuitenkin siirtyneet hyödyntämään nopeita viestintäkanavia, kuten WhatsAppia, Telegramia ja Messengeriä. Väestöliiton perhebarometrin (2011) mukaan viestintätilanteet eivät kuitenkaan ole vähentyneet, vaan päinvastaisesti kasvaneet: erilaiset uudet sovellukset ovat tehneet keskustelujen aloittamisesta vaivattomampaa ja nopeampaa. Kun arjen vapaa-aika koostuu paljon muustakin kuin sohvalla loikoilusta, on helppo laittaa vaikkapa ruuanlaiton lomassa viesti ystävälle.

Barometrin perusteella nouseva trendi on, että perheenisät käyttävät lastenhoitoon enemmän aikaa kuin aikaisemmin. Tämä trendi on noussut yhä enemmän, kun mediassa on käyty keskustelua isien osallistumisesta lastenhoitoon ja kotitöihin. Toisaalta taas perheenäitejä on kannustettu takaisin kiinni työelämään, joten heidän tietokoneen käyttö ja opiskeluun kulutetun ajan määrä on kasvanut arjen vapaa-ajalla.

Monesti ehkä unohdettu mutta tärkeä asia on levon määrä. Ihminen nukkuu tunnetusti kolmasosan elämästään, ja päivätasolla se tarkoittaa suositellusti kahdeksaa tuntia aikuisen ihmisen kohdalla. FinTerveys 2017 -tutkimuksen perusteella aikuiset nukkuvat keskimäärin 7 tuntia. Kotiaskareiden ja muiden kiireiden jälkeen suomalaiset kuitenkin jättävät nukkumiselle melko paljon aikaa vapaa-ajastaan.

Kaiken kaikkiaan pääpiirteet ovat kymmenen vuoden ajalta samanlaiset perheiden vapaa-ajan käytössä arkipäivisin. Muuttuva ja kehittyvä tekniikka on tuonut uusia kanavia, joiden parissa voi käyttää aikaansa, mutta yhä kotityöt ja lastenhoito vievät eniten aikaa. Yhteiskunnalliset muutokset näkyvät myös perheiden arjessa ja koskettavat myös vapaa-aikaa: työajat ovat entistä vaihtelevampia, kun kauppojen aukioloajat vapautettiin rajoitteista 4 vuotta sitten.

Lähteet:

FinTerveys 2017 -tutkimus

Väestöliiton perhebarometri 2011